Kaksi vuotta pähkinänjalostusta Vaunumäellä
Ensimmäisen jalostustarhan istuttamista Karjalohjalle edelsi kolmen vuoden taimikasvatus, hankkeen suunnittelu sekä rahoitusten ja avustusten hakeminen. Nyt takana on kaksi kasvukautta monimuotoiseksi metsäpuutarhaksi muotoutuvan jalostustarhan kasvua. Pekaanit, herttapähkinät ja kiinankastanjahybridit ovat saaneet yhteisöönsä paljon hedelmäpuita, marjapensaita, syötäviä perennoita ja yrttejä. Myös yksivuotisten vihannesten yhteisöllistä viljelyä on laitettu liikkeelle.
Hanketta edistää tällä hetkellä pieni työryhmä sekä joukko innostuneita talkoolaisia.
Siemenkeruumatka Baltiaan
Syyskuun lopulla lähdimme pienellä pähkinänviljelijöiden porukalla Baltiaan siemenkeruumatkalle. Suuntasimme ensin Latviaan, jossa tapasimme paikallisen pähkinöihin, permakulttuuriin ja metsätutkimukseen suuntautuneen ystävän, joka toimi oppaanamme, kun lähdimme keräämään pähkinöitä eri puolille Latviaa.
Aikanaan Latviaan on muuttanut paljon väkeä Ukrainasta ja tapana on ollut ottaa mukaan saksanpähkinöitä ja kasvattaa niistä puita uusille asuinsijoille. Monet keruistamme tulivatkin juuri ukrainalaista alkuperää olevista puista. Iso osa puista oli yksityisten ihmisten pihoilla, mutta myös katujen varsilta ja puistoista löysimme hienoja yksilöitä. Keräsimme myös edesmenneen latvialaisen kasvinjalostajan jalostamien puiden kolmannen polven jälkeläisten satoa, joka on erittäin lupaavaa ainesta pähkinänjalostukseen myös Suomessa.
Kiertelimme kasvitieteellisissä puutarhoissa ja arboretumeissa siemeniä keräillen pähkinäkasvien ohella myös hedelmä- ja marjakasveista sekä muista kiinnostavista lajeista. Valtaosa keräämistämme pähkinöistä oli saksanpähkinöitä, mutta mukaan tuli myös hieman jalokastanjoita sekä valko- ja karvashikkoreita.
Latviasta matkasimme Saaremaalle, jossa vierailimme vanhan saksanpähkinöiden viljelyyn perehtyneen viljelijän tiluksilla. Hänen puutarhastaan saimme kerätä pähkinöitä ja hän myös kierrätti meitä lähiseuduilla muissa kiinnostavissa paikoissa satoa keräämässä. Illan hämärissä meidät kutsuttiin vanhan hirsitalon tupaan teelle ja puutarhurin vaimo laittoi pöytään saksanpähkinälikööriä, marinoituja nuoria saksanpähkinöitä ja saksanpähkinäkonvehteja muun muassa. Ennen paluuta Suomeen, vierailimme vielä Tallinnan kasvitieteellisessä puutarhassa.
Sadoksi matkalta jäi kaikkien tuhansien siementen lisäksi myös paljon oppia pähkinöiden viljelyyn liittyvistä tekniikoista ja yksityiskohdista.
Siementilaukset
Syksyn keruiden ohella olemme tilanneet pähkinöiden kylvösiementä yhteistilauksina monista lähteistä sekä Euroopasta, että Pohjois-Amerikasta. Pähkinöiden viljelystä kiinnostuneiden yhteisiä siementilauksia on aikomus tehdä tulevaisuudessa lisää.
Suomen pähkinäseura ry
Marraskuun lopulla perustettiin yhdistys ajamaan pähkinäkasvien viljelyn ja pähkinäkulttuurin asiaa Suomessa. Allekirjoittanut istuu uuden yhdistyksen hallituksessa ja aika näyttää, minkälaista yhteistyötä eri toimijoiden välillä syntyy.
Näkymiä tulevaan
Talven saavuttua saamme toivottavasti hieman henkäistä ennen tulevan kasvukauden suunnittelua. Paljon mietittävää kuitenkin on, joten ei auta jäädä koko talveksi lepäilemään.
Tarve on miettiä, minkälainen organisaatiorakenne tällaista yhteisöllistä ja todella pitkän aikajänteen hanketta parhaiten palvelee, kun on vaikea ennakoida, mitä muutoksia asialle omistautuneessa työryhmässä voikaan tapahtua. Miten jakaa vastuuta tässä hetkessä ja huolehtia, että kaikki hankkeessa mukana olleet saavat myös aikanaan jakaa hankkeen kasvattamaa satoa?
Olemme aloittaneet uusien paikkojen etsimisen tulevia jalostustarhoja varten. Kiikarissa on yksi yhteisöllisesti omistettu maa, johon liittyen olemme käyneet neuvotteluita ja miettineet sopimusta vastuun ja sadon jakamisesta. Muitakin mahdollisia paikkoja on löytynyt.
Rahoituksia on haettu, mutta toistaiseksi säätiöt ovat jakaneet rahansa muihin hankkeisiin. Säätiörahoitusten ohella olemme suunnitelleet Leaderin maaseudun kehittämishanketta sekä miettineet Crowdfunding- ja mesenaatti-rahoitusten mahdollisuuksia.
Olemme suunnitelleet puunistutus-festivaaleja, joissa osallistujat pääsisivät istuttamaan yhdessä pähkinäpuita tarhoihin, jotka aikanaan sitten tuottavat runsain määrin kylvösiementä maamme pähkinäomavaraisuuden mahdollistamiseksi. Festivaaleilla myös oppisimme pähkinäkasveista, metsäpuutarhoista, permakulttuurista ja muista kestävän elämäntavan taidoista. Ajatus on tuoda ihmiset yhteen jonkin syvästi merkityksellisen äärelle, juhlimaan yhdessä tiemme kohti kestävää ja harmonista tulevaisuutta.
Selväksi on käynyt hankkeen tähänastisten vaiheiden aikana, että laajempi piiri ihmisiä kantamaan tätä työtä eteenpäin olisi todella tarpeen. Syksyn keruiden ja siementilausten myötä keväällä taimisto, jossa tulevien tarhojen taimet viljellään tulee kasvamaan moninkertaiseksi ja vaatimaan paljon työtä. Jos koet kutsumusta osallistua tämän hankkeen edistämiseen sen eri tasoilla, ota rohkeasti yhteyttä: jussi@skey.fi tai 040-655 5546.
Lämpimin tervehdyksinJussi