Syksyn 2023 vietin Tanskassa, Avnø Oasis højskolessa, Health, Happiness and green living -kurssilla. Lähdin kurssille, koska olin kuullut EDE (Ecovillage desing education) kursseista paljon hyvää. Gaia educationin suunnittelema EDE kurssi on neljän viikon mittainen kurssi, jossa opitaan kestävän elämän suunnitteluun liittyviä taitoja. Kursseja järjestään ympäri maailmaa.
Avnø on luonut EDE kurssin ympärille laajemman, 12 viikon Health, happiness and green living kurssin, johon sisältyy EDE:n lisäksi PDC (Permaculture desing certification) sekä vierailuja Tanskan eri ekokyliin.
Ihastuin ajatukseen viettää työttömän syksyä kestävyyttä oppien ja uusiin ihmisiin tutustuen. Olen jo muutaman vuoden ajan ollut kiinnostunut yhteisöllisyydestä ja kestävyydestä ja haaveenani on asua ekokylässä täällä Oulun lähistöllä jo muutaman vuoden kuluttua.
Mitä siis kurssilla opin? Ja mikä vielä tärkeämpää mitä minussa liikkui ja kasvoi tuon kolmen kuukauden aikana?
Tätä on täytynyt kuulostella ja selventää itsellenikin. Suorittaja-minä ajatteli, että järjestän kurssilla otetut sadat kuvat jo paluujuna matkalla Ruotsin halki. Suunnittelin myös kirjoittavani tämän tekstin valmiiksi.
Eli se suorittaja, tai ainakin osa siitä, jäi sinne Tanskan reissulle. Tilalle sain uusia tapoja nähdä, kuulla ja kokea asioita. Halu aktiiviseen toimintaan kasvoi.
Kurssin aloitti 15 kurssilaista. Minun lisäksi meitä oli Englannista, Guatemalasta ja Japanista. Sain siis ystäviä ympäri maailman.
Opimme niin paljon työkaluja kestävyyden edistämiseen, että haluan pian päästä toimimaan yhdessä kestävyyttä edistävien kanssa. Yksin voin tehdä jotakin, kuten kirjoittaa, mutta yhdessä voimme luoda uusia toivottavia tulevaisuuksia. Yhdessä voimme jakaa ilot ja surut, kasvattaa ruokaa, rakentaa sen ekokylän tai yhteisöllisen kaupunkikorttelin.
Ede-kurssi jaetaan sosiaaliseen, ekologiseen, taloudelliseen ja maailmankatsomukselliseen osa-alueeseen. Näissä kaikissa on niin paljon asiaa, että kirjoittanen niistä vielä myöhemmin omat tekstit samoin kuin vierailuista eri ekokyliin ja yhteisöihin; Hallingelilleen, Ananda Gaoriin, Frilandiin, Grobundiin ja Herthaan.
Sosiaalisuuden osa-alueessa opimme taitoja yhteisöllisyyden rakentamiseen mm. NVC, CLIPS, Sosiokratia ja Dragon Dreaming, vain muutama mainitakseni. Ryhmätyönä tein upeiden japanilaisten kanssa sosiaalisen suunnitelman ideaalisen perheen luomiseksi.
Kaikkiin näihin menetelmiin ja työkaluihin haluaisin perehtyä paljon lisää. “CLIPS – Oppivien yhteisöjen opas kestävyyteen” ja NVC:n suomenkielinen kirja “Rakentava ja myötäelävä vuorovaikutus” ovat tällä hetkellä yöpöydällä luettavana.
Ekologian ymmärrys nousi aivan uudelle tasolle permakulttuurikurssin myötä. Kurssin opettaja, fasilitaattori oli aivan ilmiömäisen upea persoona Rakesh Rootman Rak Englannista. Kaksi viikkoa oli täynnä asiaa, mm. permakulttuurin etiikka, 12 Holmgrenin periaatetta, työkaluja niin veden kuin ravinteidenkin hallintaan, metsäpuutarha ja paljon muuta. Rakensimme myös biohiilikeittimen ihan itse.
Talous on ollut minulle aikaisemmin hieman vieras asia. Olenpa jopa ajatellut rahan olevan “pahasta”. Nyt ymmärrän paremmin, että raha on kyllä ihan kelpo työkalu siinä missä muutkin työkalut, mutta se ei saisi nousta koskaan tärkeimmäksi päämääräksi, saatikka arvoksi. Liian usein mietimme vain rahaa, kun pohdimme varallisuutta, pääomaa. Pääomaa on monenlaista, mielestäni tässä ajassa tärkeäksi nousee elävä maaperä (joka tuottaa meille ruokaa), materiaalinen (luonnon raaka-aineet, jotka käyvät vähiin) ja sosiaalinen pääoma (ilman yhteisö ei ihminen pärjää).
Oli rohkaisevaa nähdä miten ekokylä Frilandissa on kestävyyden lisäksi pystytty vähentämään (asunto)velkaantumista.
Maailmankatsomus. Tähän kohtaan juutun kirjoittaessani… Mitä tarkoittaa maailmankatsomus, maailmankuva? Millainen minun maailmankatsomus oli ennen kurssia ja miten se muuttui? Vaikea kysymys.
Tietoa maailman tilasta, kestävyyskriisistä, minulla oli jo aiemmin. Olen käynyt läpi myös työuupumuksen ja oppinut paljon itsestäni toisten ihmisten avulla. Siltikin jotakin minussa on muuttunut, – ehkä vanhaa taakkaa on vähemmän ja osaan havainnoida asioita paremmin. Tiedän ja tunnen itseni hiukan paremmin, uskallan luottaa intuitioon.
Kurssin lopussa teimme vielä ryhmätyönä uuden ekokylän perustamisen suunnitelman. Amore ecovillage esiteltiin Avnø Oasis højskolen avoimien ovien päivässä yleisölle. Amore ekokylään suunniteltiin taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kokonaisuus. Yleisö kysyi esityksen jälkeen, mistä ekokylän löytää, jotta sinne voi muuttaa. Kokonaisuus oli siis ilmeisen toimiva.
Nyt reilu kuukausi kurssin jälkeen, olen edelleen jonkinlaisessa ekokylä-kuplassa. Muistelen kurssia ja kurssikavereita, katselen kuvia kaipaillen. Onneksi minulla on myös täällä Suomessa ja Oulussa ryhmä, jonka kanssa voin jatkaa ekokylän suunnittelua.
Yhteisöllisyydellä ja permakulttuurilla voi luoda toivottavan tulevaisuuden ja nauttia myös matkalla.
Päivi Korttilalli